Kellokoski jakamistalouden edelläkävijänä

Kuva: Svetlana Koivunen
Kuva: Svetlana Koivunen
Follow my blog with Bloglovin

Toimiva jakamistalous on sidoksissa tiiviiseen kaupunkiasumiseen. Lähekkäin asuvien on luonnollisempaa pistää asiat yhteiseen käyttöön. Vertaisvuokrauksessa tai yhteiskäytössä olevia autoja ei tarvitse kaukaa hakea kaupunkialueelta. Hävikkiruoka-annoksen noutaminen lähiravintolasta onnistuu hyvin kätevästi sovelluksen välityksellä. Työkalujen sekä vaatteiden jakamista kuluttajalta toiselle löytyy myös mukavasti, ja monia muita vastaavia palveluita syntyy pikkuhiljaa lisää.

Haja-asutusalueella asiat ovat hieman toisin. Ei tarvitse mennä pääkaupunkiseudulta kovin kauas kun huomaa, miten hankalaa asumisesta tulee esimerkiksi ilman omaa autoa. Talkootyöllä on toki pitkät perinteet. Tuttavan tutuilta saa remonttiapua ja autoa lainaksi jos kova onni iskee.

Kenties jakamistalouden periaatteita arjessa voisi sovittaa tähän (mahdollisesti) olemassa olevaan naapuriapuverkostoon niin, että toisilleen ennestään tuntemattomat tahot pääsevät laajemmin hyötymään niistä. Uskon, että harvaan asutulla seudulla resurssien järjestelmällisen yhteiskäytön hyödyt ovat aivan yhtä suuret kuin kaupungissa. Pitäisi vain keksiä miten homman saisi rullaamaan.

Ympäristöä säästävää perhearkea

Keväällä 2018 Kellokoskella toteutettiin mielenkiintoinen hanke. Metropolian ammattikorkeakoulussa opiskeleva ryhmä teki jakamistaloutta kokeilevan projektin Kiertotalousfestivaalia varten. Toimeksiantajana toimi Malla Tuuri-Sarinko, Kinuskilla-lounaskahvilan omistaja ja yksi festivaalin järjestäjiltä. Festivaali järjestettiin Kellokoskella yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa.

Kuva: Laura Salonen.

Projektissa kuusi perhettä sitoutuivat järjestämään elämänsä kierrätyksen ja jakamistalouden periaatteiden mukaisesti yhdessä kahden kuukauden ajaksi. Se tarkoitti muun muassa ruokahävikin ja kimppakyytien jakamista, käyttöesineiden lainausta sekä kierrätyksen lisäämistä. Whatsup-  ja Facebook- sovellukset toimivat keskinäisen kommunikaation alustoina.

Projektia pystyi seuraamaan Instagramissa hashtagilla @kiertoinno, kiertotalouden innovaatioprojekti. Kuvien mukana näkyy erilaisia vinkkejä liittyen kierrätykseen ja tavaroiden jakamiseen. Erilaista pohdintaa ja esimerkkejä perheiden ponnisteluista muovittomaan arkeen tai ruokahävikin välttämiseen voi tilin kautta mukavasti seurata. Tavaroita saatiin kiertoon ja koulutuksia järjestettiin teemaviikkojen välillä.

Kuva: Raisa Kanninen.

Projektia kehittämässä  mukana ollut Svetlana Koivunen pohtii, että haja-asutusseudulla jakamistalous voisi toimia, jos perheet tutustuisivat toisiinsa paremmin. Ryhmillä olisi hyvä olla vetäjä, joka ideoisi kaikille avoimia tapahtumia. Vetäjä voisi olla vaikka perheiden itsensä valitsema.

Hän lisää, että projektia voisi laajentaa useampaan 3-4 perheen lähekkäin asuvaan ryhmään. Toimintaa voisi olla monella tasolla, ryhmien sisällä ja ryhmien välilllä. Omalla aktiivisuudellaan ryhmät ehkä herättäisivät muiden kiinnostusta jakamistalouteen ja ympäristöstä huolehtimiseen.

Loppuraportissa projektia kaavailtiin tuotteistettavaksi. Suunnittelmissa näytti olevan erityinen sovelluskin. Aineksia projektissa löytyisi mielestäni hyvinkin pitkälle. Konseptiin voi helposti lisätä vaikkapa pientä kilvoittelua muovin kierrätyksen herruudesta.

Kuva: @svetlanakoivunen

Valmiiksi kierrätyksen ja ympäristöystävälllisyyden puolelle käännytetyt eivät sinänsä ole ongelma, vaikka koulutuksissa projektin perheet nähtävästi oivalluksia saivatkin. Haaste on idean myyminen osallisuudesta vähemmän kiinnostuneille ja suurille massoille yleensä.

Siinä tarvittaisiin varmasti kuntatason vahvaa tukea. Osallistumisen pitäisi olla mahdollisimman matalan kynnyksen takana ja avun aina tarvittaessa saatavilla. Resursseja homman koordinoimiseen tarvittaisiin. Kannustimia voisi olla jopa niin, että kiertotalouteen ja jakamiseen osallistumalla saisi bonusvähennyksiä omaan veroäyriinsä. Ideaalitilanne on, kun yhteiseen hyvään panostamalla saa itselleen myös selviä hyötyjä.


Kuva: @svetlanakoivunen

.
Projektin loppuraporttia voi pyytää esim. projektin Facebook-sivuston kautta.
Kuvat julkaistu projektitiimin luvalla.

Erityiskiitos Svetlana Koivuselle jutun taustoittamisesta!

Kommentoi julkaisua:

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Site Footer